Meillä on uusi, simppelimpi blogi!

Siirrythän uuteen blogiimme tästä! :) Blogista löytyy kaikki vanhat merkinnät ja kommentit :)

Vähän tuntumaa...

Eilen käytiin pitkästä aikaa ottamassa vähän tuntumaa agilityyn Sarankin kanssa. Lukion alkamisen jälkeen olen tainnut kerran ehtiä treeneihin, koulujutut vievät näin ennen tottumista vielä todella paljon aikaa. Mielessä kolkuttelee yhä se tavoite kakkosiin noususta ennen vuoden loppua, joten perskules! Pakkohan se on alkaa jotakin asian eteen tekemään!

Sara vetikin eilen Ella-Roosan kanssa, ja ihan mukavasti tuo meni toistenkin ohjauksella. Vauhti vaan alkaa selkeästi hidastumaan kerta kerralta - vanhuus ei taida tulla yksin. Noh, hommaa jatketaan niin kauan kuin se on Sarasta kivaa (varmasti aina) ja terveys sen sallii. Jälkimmäinen raja tulee valitettavasti välttämättä jossakin vaiheessa vastaan.

Vielä kuitenkin tulevaisuus on avoinna, ja ilmoitinkin meidän Riihimäelle 3.10. kahdelle agi- ja yhdelle hyppyradalle. Kyllä sieltä nyt ainakin yksi nolla olisi jo saatava... On se kumma, jos treenit on pelkkää nollaa, mutta kisoissa aina joku pieni kämmi käy. Minulla siis. Sarahan on loistava :)

Pelipäivä

Tämän päivän reenit olivatkin harvinaista herkkua... Meitä oli vain kolme koirakkoa, ja saimme itse valita haluamamme esteet ja asetella ne kentälle. Suunnittelin jo kovaa vauhtia rataa, kun meille paljastettiin tänään olevan pelipäivä. Hämmennyimme hiukan Pamelan jatkaessa, että tänään pelataan Monopolya. Peliä pelattiin seuraavilla säännöillä:

• tietyistä esteistä sai tietyn verran pisteitä (meillä kontaktit ja kepit 5p, muut ilmeisesti 2p)
• jokainen ohjaaja suunnitteli itse oman ratansa
• suoritusaikaa jokaisella koirakolla oli minuutti
• kunkin esteen sai suorittaa vain kaksi kertaa
• suoritus oli pysäytettävä ajan loppuessa
• voittaja oli eniten minuutissa pisteitä kerännyt koirakko
• ratavirheistä ei menettänyt pisteitä, ne vain jäi saamatta
  

Esteasettelumme, sekä tuo kahden kerran sääntö hankaloitti suunnitelmaa huomattavasti. Loppujenlopuksi omasta radastamme tuli aika perusrata, mutta se sisälsi koiralle lähes mahdottomia tulokulmia esimerkiksi A-esteelle. Ensimmäisellä kerralla juuri tässä kulmassa Sara ei osannut hakea A:ta, mutta myös vaikeammalta puolelta kepeille meno meni aina toiseen väliin. Samat virheet toistuivat toisella kerralla.

Ensimmäisellä kierroksella en tajunnut jatkaa suoritusta ajan loppumiseen saakka, vaan lopetin suorituksen suunnittelemani radan päättymiseen. Vasta toisten ihmetellessä hoksasin, että menemällä keinun vielä kertaalleen olisimme saaneet rutkasti lisäpisteitä. Toisella kerralla olin jo viisaampi ja näin Monopoly -kuninkuus siltä kierrokselta.

Mutta... pallo ei taskusta käsin riittänyt tuomaan keppeihin vauhtia, vaan ne todenmukaisesti madeltiin läpi. Saimme kuitenkin treenikavereilta palautetta yleisen vauhdin lisääntymisestä - mitä en itse ollut huomannutkaan, mutta mikä oli mukava kuulla. Myöskin kontaktit otettiin taas sievästi. Kepeistä huolimatta ilmoittaudumme huomisiltana Kotkan kisoihin (a&h) 6.8., ja sitä ennen Sara saakin verkkokeppien tehokurssin :)

Vihdoinkin...!

...löytyi lelu, joka kelpaa Saralle palkaksi ja joka motivoi sitä yhtä paljon -jollei jopa enemmän- kuin namit - nimittäin pehmopallo! Jumankekka tuo likka pisti menemään, kun käytiin tänään kentällä ja kokeilin ihan huvikseni palloa ollen siinä uskossa, ettei lelut Saraa kiinnosta. Eihän ne kiinnostakaan, muut, mutta tuo näköjään. Superia!

Koska meiltä on jäänyt ihan hirveän monet treenit nyt sekä matkamme, että omien menojeni vuoksi väliin, oli pakko käydä läpsäkorvien kanssa tänään vähän agilitaamassa. Tällä kertaa otimme vain yksittäisiä esteitä -joita opetimme siis Finalle- ja Sarankin kanssa niissä riitti tarpeeksi menoa. Oli putki, pussi, rengas, pari hyppyä ja kepit. Putken kanssa otin nopeasti pimeitä menokulmia, putkesta kääntymisiä, pussia puolestaan vain kertailimme. Renkaan kanssa Sara tahtoo mennä silloin tällöin sivusta. Tämä tapahtuu renkaan omalla käskysanalla 'läpi', mutta korjaantuu, kun käytän sen sijasta käskyä 'hyppy'. Se vain täytyisi oppia muistamaan... ;)

Hypyillä otettiin ohjaamisen tehokurssi syli- ja poispäinkäännöksillä, välistävedoilla, takaaleikkauksilla ja -kierroilla sekä irtoamisharjoituksilla. Sara lukee kyllä tosi hyvin ohjaamista, joka puolestaan helpottaa omaa työtäni radalla. Voin huoletta käyttää erilaisia ohjausliikkeitä kinkkisemmissäkin paikoissa. Kepitkin saivat suoritusnopeusennätyksen Saran osalta, kun motivaattorina oli tuo pehmopallo. Siihen likka tarraa kiinni aika hanakasti (taistelutahdossa löytyy!) ja sitä suostutaan hakemaankin, eli soveltuu niin irtoamis- kuin kädestäpalkkaamiseenkin.

Kontaktien tehotreeniä puolestaan olen alkanut ottaa ihan vain kotipihalla, itse tekemälläni kontaktilankulla. Keväällä kun saimme kontaktivirhettä vaille nollan kisoista, niin nyt ne on saatava satavarmoiksi. Tavoitteena siis kontakteilla pysähtymiset aikaisempaa vedättämistä toivottavasti parempana ratkaisuna.

Ajattelin, että nyt kun saisi parit ratatreenit alle, voisi pikkuhiljaa alkaa katsomaan joitakin kisojakin taas... Ja tosiaan taidan olla selityksen velkaa tuosta rally-tokokisasta... Emme siis koskaan siellä olleet - johtuen pommiin nukkumisesta ja melkoisesta hellesäästä. Kyllä me vielä joskus rallykisailemaankin mennään, kunniasanalla!

Kuvat (C) Ellis

Valmistaudutaan kisoihin

Tajusin, että meidän ensimmäiset rally-tokokisat ovatkin jo viikon päästä! Jestas, miten aika menee... Cavalierit ovat olleet koko viikonlopun muun perheen kanssa mökillä ja nyt sitten maanantaiaamuna itselläni oli ylimääräistä aikaa, joten palauttelimme vähän liikkeitä mieleen.

Seuraaminen -käännöksillä- ilman namia on hyvä. Motivaatio ei ole huipussaan, mutta iloisella kannustuksella ja kehuilla saan sen nousemaan - ja sitähän rallyssä saa tehdä.

Peruuttaminen, koira eteen istumaan sujuu jo liikkeenä paremmin. Sara jää istumaan tosin aika kauas vielä, mutta sillä ei mielestäni ole niin väliä. Tässä liikkeessä eniten harjoitusta tarvitsen minä - viimeinen askel jää vajaaksi, josta veikkaan edellisenkin ohjaajavirheen tulleen. Vaikka niin yritin siihen keskittyä silloin!

Koiran ympäri kiertäminen toimii loistavasti, niin koiran istuessa kuin maatessakin. Tästä olen eristyisen ylpeä, voipi sanoa melkein pomminvarmaksi.

Liikkeestä maahanmeno on hidas, mutta menee ensimmäisellä käskyllä. Eikä tuo hitaus suinkaan ole vastentahtoisuutta. Parantamisen varaa on, muttei se ole pakollista.

Istu-askel-istu -sarjaa sekä saksalaista täyskäännöstä on vielä harjoiteltava, muussa tapauksessa näillä mennään! :) Meni syteen tai saveen. Tuntuu kivalta mennä kisoihin, joita ei periaatteessa pitäisi tarvita jännittää ollenkaan. Kyllä se Sara osaa.

Lajidiskoveraatiota

Olipas mehevä otsikko. Se ei varmaan edes tarkoita mitään, mutta kehittelinpä nyt tuollaisen. On niin mahtava fiilis. Diskoveraatio tulee siis englannin kielen sanasta "discover", löytää/havaita. Asiaan.

Sara pääsi tänään ja eilen tuuraamaan Rillaa seuramme järjestämälle rally-tokon viikonloppukurssille. Ensin se tuli mukaani vain muuten vain, tarkoituksenani oli jatkaa kurssi loppuun Rillan kanssa, mutta neiti päättikin aloittaa juoksunsa juuri parahiksi. Siispä Sara sai osallistua kurssille kanssani tänäänkin - ja hyvä niin.

Eilisellä puolitoistatuntisella tutustuimme tähän uuteen, kiehtovaan lajiin, josta en aiemmin paljon tiennytkään. Kylttien lukeminen oli kuitenkin yllättävän helppoa, ja alokasluokan liikkeet huomasimme osaavamme jo ennestään. Näitä liikkeitä olivat mm. erilaiset käännökset, istumiset, maahanmenot ja nopeudenmuutokset. Eilen sää ei kuitenkaan ollut puolellamme, vaan saimme treenata sateessa ja tuulessa, mistä hienohelma ei oikein perustanut :)) Saimme kuitenkin säästä huolimatta positiivista palautetta ja kehuja sujuvista siirtymistä.

Tänään sää oli kaunis - lämmin ja aurinkoinen. Kymmeneltä treenikenttä kuhisi taas LSK:laisia ja teemana oli kisaaminen. Rally-tokoliitosta tulleet kouluttajat kertoivat meille kilpailuista ja säännöistä, jonka jälkeen kukin sai harjoitella treenirataa itsenäisesti. Saralla oli motivaatio huipussaan ja seuraaminen oli todella kaunista katseltavaa. Nuoren muorin nassu oli kuin Hangon keksillä, suloinen kaveri tuo Sara. Liikkeetkin olivat tämän ansiosta kauniita ja toimivia.

Kurssin lopuksi järjestettiin alokasluokan kilpailu oikeilla säännöillä. Harjoitusradan jälkeen lepäilimme Saran kanssa omaa vuoroamme odottaen. Meitä kurssilaisia oli liki kaksikymmentä, mikä oli aivan super hienoa :) Meidän vuoromme oli suunnilleen puolivälissä koko sakkia, joten huilia saimmekin ihan tarpeeksi.

Kisarata sisälsi mm. pari kappaletta 360, 270 ja 90 asteen käännöksiä, istu -> maahan -sarjan, yhteen suuntaan pujottelun, spiraalin oikealle, istu -> peruutusaskeleet -> istu -sarjan, istu -> juoksu -sarjan, edestä sivulletulon takaa kiertäen ja saksalaisen täyskäännöksen. Paras motivaatio oli Saralta jo hiipunut meidän vuoromme koittaessa, mutta suoritimme radan reippaasti ja ilman korjaustarpeita. Sara seurasi iloisesti, häntä kippuralla, mutta välillä jäi askeleen jälkeen mamman porhaltaessa tuhatta ja sataa :) Erityisen hienosti meni saksalainen täyskäännös ja spiraali, joissa seuraaminen oli todella hyvää ja reipasta. Omasta mielestäni siirtymätkin menivät parhaiten koko viikonloppuna - ja mikä parasta: ilman nameja! Lopulta olimmekin kaikista koirista toisia vain kahdella virhepisteellä! :))) Super-Sara! Virheet tulivat hihnan kiristymisestä (kun Sara jäi jälkeen) ja ohjausvirheestä (veikkaan, että sipsutin peruutusaskelissa, kuten etukäteen pelkäsin tapahtuvan...). Saldona siis 98 pistettä, kun hyväksyttyyn tulokseen vaaditaan 70 ja 100 pistettä on täydet. Mahtavaa! :)

Nyt ajattelin rekisteröityä rallyfoorumille ja metsästää mahdollisia epiksiä jostakin. Tämä on ehdottomasti meidän lajimme! Toko ei ole Saraa varten kaikessa viilauksessaan ja rallyä voimme harrastaa vielä, kun agilitystä joskus jäämme eläkkeelle. Mukavinta oli myös kuulla, että idea kurssin järjestämiseen oli tullut nimenomaan minun jäsentietolomakkeeni kautta, kun ilmoitin olevani kiinnostunut rally-tokosta. Kannatti siis kirjoittaa :) Kiitos Tarulle, LSK:lle, kaikille treenikavereille ja kouluttajille SuoRaT:sta - oli upea viikonloppu!

Kuvat (c) Taru Kuittinen

Agikorkkaus

Dodii, nyt on agikausi korkattu Sarpan kanssa ja täytyy heti näin alkuun äimistellä... Onko joku treenannut Saraa talvitauon aikana salaa? Likka oli hiiren hiljaa kentälle mentäessä ja siellä ollessaankin, vähän tosin piti saksanpaimenkoiralle räksyttää. Lisäksi rinsessa hienohelman suhtautuminen toisiin koiriin on yleisestikin kokenut valtavan positiivisen muutoksen. Kun lempirusselipoikani, Roope, tuli tervehtimään meitä, Sara antoi sen haistella ensin aivan rauhassa. Pian Roope alkoi nuolla Saraa ja pesikin tämän silmät... Ihana pieni mies. Tästä alkoi hurja säpsähtelyleikki, jonkalaiseen en ole kuuna päivänä Saran nähnyt ryhtyvän. Kyllä se jaksaa yllättää, Rilla on kasvattanut "mummon" hermoja... ;) Mutta itse treeneihin:

Tämän kerran rataan sisältyi täyskäännös, välistäveto, putken ansa-aukkoja ja kuljetuksia. Koetin ensin omia ohjausliikkeitäni. Täyskäännöksessä puolivalssi ei heti toiminut, joten otin suosiolla Heidin suositteleman kuvion siihen. Sara jää helposti selän taakse, kuten meinasi nytkin käydä, mutta sain kohdan toimimaan. Kepeillä Sara haki väärän puolen, mutta korjattuamme teki ne hienosti - joskin hitaasti - loppuun saakka. Välistävedot toimivat meillä lähes poikkeuksetta nykyään, kuten nytkin. Putken ansa-aukon ohi kuljettamisessa käytin vain "tässä" -sanaa ja kättä vartalon lähellä. Sain koiran kyllä ohi ansa-aukosta, mutta oikeaan aukkoon lähettämisessä myöhästyin, ja koira meni ensin putken ohi. Minä ohjasin tyhjyyteen!

Korjasimme mokaamani kohdat ja otimme sitten vielä koko radan suositusohjauksilla. Nolla tuli, joskin kankea sellainen, Saralla on kunto huonontunut! Onko tuo nyt ihmekään, kun ei neitiä lenkkeily enää oikein huvita... Ehkä se tästä.

Päivän toinen treeni oli vauhtirata, kuuden esteen suora, joista yksi keskellä oli muuri. Tätä otimme kahdella tavalla, juosten ja kutsuen. Oli mukava huomata, että Sara juoksee vierelläni puolesta riippumatta koko suoran, eikä yritäkään kiertää esteistä yhtäkään. Tämä helpottaa kovasti mahdollisissa kisoissa, tosin samaa on kokeiltava vielä iin, että suora sisältyy rataan, jolloin itse rata toimii magneettina. Kutsumalla homma toimi niin ikään mainiosti, kyllä tuosta pienestä hirmusta vauhtia löytyy. Pitäisi vaan luottaa siihen enemmän...